Ongelma ei ole osaamisen puute tai rakenteet, vaan haasteet vuorovaikutuksessa ja kulttuurissa.
Oletko huomannut työpaikallasi asioita, jotka estävät työyhteisöä toimimasta tehokkaasti yhteen? Harvoin nämä ongelmat liittyvät osaamiseen ja taitoihin. Meillä työyhteisöjä, joissa on valtava määrä lahjakkaita osaajia, mutta yhteistyö saattaa tökkiä, koska Maijalla ja Matilla on keskenään käsittelemättömiä asioita, jotka luovat negatiivista virettä koko yhteisöön.
Vuorovaikutustaidot + jatkuva kehittäminen = oppiva organisaatio
Tiimivalmennuksen tarkoituksena on:
Tehdä tilannekatsaus, jossa paljastuu yhteistyön esteet ja hidasteet.
Esteiden ja hidasteiden pohjalta löytyy muutostarpeet ja kehityskohteet.
Usein ensialkuun ongelmat näyttäytyvät toiminnan pintatasolla, mutta dialogissa löydetään ydinsyyt pintaa syvemmältä kulttuurin tasolta.
Työpajoissa turvallisessa ympäristössä aletaan purkamaan näitä kulttuurin lukkoja ja ongelmia yhdessä tiiminä.
Työpajassa löydetyt ratkaisuehdotukset viedään arkeen rohkeina kokeiluina.
Palataan takaisin työpajaan, jossa dialogissa tarkastellaan mikä toimi ja mikä ei toiminut ja tehdään uusia ehdotuksia niiden pohjalta.
Ajan myötä syntyy jatkuvasti kehittymään pyrkivä kulttuuri – oppiva organisaatio – jossa vuorovaikutus on luontevaa vaikeittenkin asioiden kohdalla, mikä johtaa jatkuvasti parhaisiin mahdollisiin ratkaisuihin.
Vuorovaikutuksen ja tiimioppimisen myötä tiimin ja työyhteisön tuloksellisuus paranee jatkuvasti.
Tiimivalmennuksen tavoitteena on sukeltaa toiminnan pintatasolta syvemmälle kulttuurin tasolle, jossa ongelmat piilevät
Kaikki lähtee luottamusesta
Luottamuksen määrä ratkaisee hyvin pitkälti, kuinka hyvin tiimi toimii yhteen. Alhainen luottamuksen taso johtaa väistämättä moniin vuorovaikutuksen haasteisiin:
Ei uskalleta kertoa omaa eriävää mielipidettä
Ei uskalleta myöntää virheitä
Puhutaan selän takana palavereiden jälkeen
Siiloudutaan ja klikkiydytään samanmielisten kanssa
Pelätään konflikteja ja avoimia ristiriitoja
Ei uskalleta näyttää tunteita vaan toimitaan passiivisagressiivisesti
Vuorovaikutustaidot kuntoon
Luottamukseen on vaikea päästä käsiksi sellaisenaan. Luottamusta lisätään puuttumalla vuorovaikutuksen tasoon. Tämä tarkoittaa niinkin yksinkertaisia asioita, kuin vilpitön toisiin tutustuminen. Luottamusta rakennetaan dialogissa, jossa uskalletaan ottaa riskejä olla rehellisiä ja avoimia. Dialogin neljä perusperiaatetta ovat:
Kunnioitus: eli jokaisen aito kokeminen samanarvoisena kollegana. Usko siihen, että jokaisella ja jokaisen mielipiteellä on väliä.
Kuunteleminen: ei vain kuuleminen. Liian usein keskusteluissa keskitymme siihen, mitä haluamme itse sanoa ja näin puhumme toinen toistemme ohi. Aito ja syvä kuunteleminen on avain luottamuksen rakentamiseen ja ymmärryksen lisäämiseen.
Odottaminen: oma mielipide on jokaiselle tärkeä, mutta joskus sen suora laukominen ilman syvempää pohdintaa tappaa hedelmällisen vuorovaikutuksen alkuunsa. Dialogissa pidättäydytään liian nopeilta johtopäätöksiltä ja julistuksilta, otetaan askel taakse päin ja uskalletaan pohtia, voisiko toisen sanoilla ja mielipiteillä olla jotain annettavaa itselle.
Suoraan puhuminen: kunnioittavalla suoraan puhumisella vältetään se, että asioista puhutaan selän takana kun palaverit ovat ohi. Suoraan puhuminen vaatii jo paljon luottamusta, ja jos jonkun uskaltaessa kertoa mielipiteensä se jyrätään täysin, ei luottamuksen määrä varmastikaan parane. Sen sijaan kunnioittava kuunteleminen lisää luottamusta ja rohkaisee sanojaa kertomaan mielipiteensä toisenkin kerran.
Työyhteisön pelisäännöt työn alle
Toimivan vuorovaikutuksen kautta on mahdollista alkaa kehittämään yhteistyötä, toimintaa ja tiimin tuloksellisuutta. Tässä auttaa yhteiset pelisäännöt: vaikka lähdetään kehittämään ja luomaan uutta, tarvitaan yhteistä tekemistä ohjaavia suuntaviivoja. Kun lähdetään miettimään pelisääntöjä, samalla helpotetaan ongelmien ratkaisemista, kun ne tuodaan yleiselle tasolle henkilöiden välisten ristiriitojen sijaan. Pelisäännöissä on hyvä huomioida mm.
Miten ja missä päätöksiä tehdään?
Millä tavoin johtajuus, valta ja vastuu on jaettu?
Perustuuko hierarkia asemavaltaan (autoritäärinen organisaatio) vai vaikutusvaltaan (litteämpi organisaatio)?
Millaisia roolituksia tarvitaan, miten ne jaetaan ja ollaanko niitä valmiita muuttamaan aina tarpeen mukaan?
Miten ristiriitoja ja konflikteja ratkotaan?
Miten työkavereita pidetään ajantasalla omista tekemisistä?
Miten tieto liikkuu työyhteisössä? Kuinka avoimia uskalletaan olla tiedon jakamisen suhteen?
Tiimin tehokkuus ja tuloksellisuus
Jatkuvasti syvenevä luottamus, kehittyvät vuorovaikutustaidot ja jaetut pelisäännöt takaavat tiimin tehokkuuden ja tuloksellisuuden. On tärkeää myös pohtimaan, miten tuloksellisuutta mitataan. Mistä onnistuminen ja menestys koostuu? Onko se pelkästään numeroita? On hyvä miettiä myös:
Mikä on olemassaolomme tarkoitus?
Mitkä ovat ne syvät arvot ja uskomukset, joiden pohjalta toimimme?
Mistä työn merkityksellisyys syntyy?
Mitkä ovat työyhteisön kerrannaisvaikutukset työntekijöiden yksityiselämässä?
Millä menestystä mitataan?
Luottamuksen lisääntyminen, vuorovaikutuksen paraneminen ja jatkuva kehittäminen johtavat itseohjautuvuuden lisääntymiseen tiimissä ja yhteisössä.
Itseohjautuvuus – tai “yhdessäohjautuvuus”, kuten sitä usein kutsun – on ollut jo pidempään pinnalla käsitteenä, jolla tarkoitetaan hierarkioiden madaltumista, vastuun ja vallan jakautumista tasaisemmin koko organisaation leveydelle sekä ketterämpää sopeutumista ympäristön haasteisiin. Lue lisää itse- ja yhteisöohjautuvuudesta:
Kiinnostuitko tiimivalmennuksesta?
Jos haluat kuulla lisää, jätä yhteystietosi niin olen yhteydessä 24 tunnin sisällä arkipäivinä.
